Näin se vaan meni. Pakon edessä ja useamman unohduksen kautta. Hyväähän on valmius ja jaettavuus ja se että unohtamiset ei toimi syinä. Siis jos kirja on väärässä paikassa tai hukuksissa. Ja sitä paitsi tämä lähentää minua ja meitä kohti nykyaikaa: kirjoita itsesi lisäksi muille ja jaa ajatuksesi. Aika hienoa. Täytyy vaan toivoa että kaikille blogeille ja ajatuksille riittää lukijoita. Ja vielä kun kaikki haluaa itse kirjoittaa, kuka kohta ehtii lukea??? No niin paatoksellisuus =)
Tuo toimikoot alkuselityksenä ja esiteksitinä. Sitten avaan tämän mökkikirjan:
Arvoisa lähipiiri, sukulaiset, ystävät, tuttavat, rakas aviomieheni, upeat lapsemme... tänne käykää kirjoittamassa ja lukemassa lukuisia ympäri vuodenaikojen kerääntyviä muistoja ja tarinoita Livuskissa vietetystä ajasta!
Tämä Juhannus 2009 toimii juhlallisesti kirjan avaajana!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti